8 Asianajoa

Sekä lääkäri että kuntokartoittaja olivat arvioineet, ettei Rouva S homesairauden ja monikemikaaliyliherkkyyden puhkeamisen myötä todennäköisesti pysty mökkikiinteistön päärakennuksessa korjaustoimenpiteidenkään jälkeen oleskelemaan. Terveydellisistä syistä johtuen vaihtoehdoiksemme jäivät näin ollen a) kaupan purku, b) talon purkaminen ja uuden talon rakentaminen, c) kiinteistön myyminen sellaisenaan. Päärakennuksen korjaamiseen ryhtymistä ei puoltanut mikään. Jos tekisimme raha- ja työmääräisesti massiiviset korjaustoimet päärakennuksen osalta, emmekä sen jälkeen pystyisikään taloa terveyssyistä käyttämään, olisi kiinteistö myytävä. Uutta päärakennusta ei enää siinä vaiheessa olisi varaa rakentaa. Homesaneerattuna myytävän talon myyntihinta tulisi olemaan merkittävästi alempi kuin mitä itse siitä maksoimme, ja lisäksi olisimme vielä menettäneet investoimamme korjauskustannukset. Mikä pahinta, olisimme myyjinä myös vastuussa homesaneerauksen onnistumisesta. Oli siis selvää, että jos kiinteistön myisimme, olisi se paras tehdä korjaamatta päärakennusta. Korjaukseen ryhtymistä ei puoltanut kuntokartoitusraporttikaan, jonka mukaan korjaus ei taloudellisesti mielessä ollut järkevää.

Mahdollisuutta rakentaa vanhan päärakennuksen tilalle uusi talo selviteltiin rakennusvalvonnasta. Asiaa hankaloitti se, että rakennuspaikka oli nykymääräysten mukaan liian lähellä rantaa. Muualle kiinteistöllä saisi todennäköisesti rakentaa, mutta tällöin talosta avautuva järvinäköala menetettäisiin ja uuden rakennuspaikan lupaprosessi vaatisi ELY-keskuksen päätöstä. Vanhallekin paikalle rakentaminen vaatisi suunnittelutarveratkaisua rakennusluvan hakemisen lisäksi, mutta päätöstoimivalta olisi tällöin kunnalla itsellään. Alueen rakennuskielto oli päättynyt vuoden 2014 lopussa, eikä tietoa jatkosta alueen rakennuskiellon osalta ollut.

Omistimme siis kiinteistön, jolla emme voineet terveyssyistä olla, ja jonka vesi- ja jätevesijärjestelmät olivat luvattomat. Taloudellisesti ajateltuna sekä kiinteistön käyttöarvo että myyntiarvo olivat kaupantekohetken tietoihin nähden huomattavan erilaiset. Arvoa alentaisi entisestään, jos myyntihetken mukavuuksia ei saataisi luvalliseksi ja jouduttaisiin hankkimaan esimerkiksi kuivakäymälä. Tässä vaiheessa ei myöskään ollut vielä tietoa siitä saataisiinko kiinteistölle virallistettua tieoikeus, sillä yksityistietoimitusta ei oltu vielä pidetty.

Myyjien ilmoitettua siirtäneensä asioiden hoitamisen omalta osaltaan asianajajalle aloitimmekin maaliskuussa tilanteen pohtimisen oman asianajajan kanssa. Ensisijaisesti selkein olisi asianajajan mukaan kaupan purku, johon oli hyvät terveydelliset perusteet. Tämä oli lääkärinkin mielestä ainoa oikea vaihtoehto. Esittäisimme siis kaupan purkua alkuperäisellä kauppahinnalla. Kiinteistön kunnostukseen käyttämistämme tuhansista euroista, terveydellisistä ja irtaimiston menetyksistä emme vaatisi mitään korvausta.