Ilman- ja höyrynsulkuasiaa tarkemmin tutkaillessa vastaan tuli Intello-höyrynsulkukangas, jonka vesihöyrynläpäisevyys muuttuu sisäilman suhteellisen ilmankosteuden (Rh) mukaisesti. Tällaisen kankaan ajatus on, että se sekä vähentää rakenteiden kosteusrasitusta, että parantaa niiden kuivumiskapasiteettia. Sisäilman suhteellisen ilmankosteuden ollessa talvella pieni muuttuu höyrynsulkukankaan kalvorakenne siten, että sisäpuolelta tuleva vesihöyry ei pääse rakenteisiin. Kesällä sisäilman suhteellisen ilmankosteuden ollessa suuri kalvorakenne puolestaan avautuu siten, että mahdollisesti rakenteisiin päässyt kosteus pääsee kuivumaan myös sisäänpäin. Tällaisen höyrynsulkukankaan Sd arvo siis ei ole vakio, kuten höyrynsulkumuovilla tai ilmansulkupaperilla, vaan muuttuu olosuhteiden mukaan. Iloksemme Tiivistalon porukka kertoi meille ilomielin lisää tuotteesta ja siihen liittyvästä tutkimustyöstä. Pitkällisen harkinnan ja asiaan tutustumisen jälkeen päätimme uskaltautua kokeilemaan tällaista höyrynsulkukangasta.
Höyrynsulku- ja harvalaudoitustöiden kanssa rinnakkain asensimme tuulenohjaimet kattoristikoihin. Pahviset ohjaimet kiinnitimme niittien lisäksi varmuuden vuoksi myös rimoilla. Ullakolle pääsemistä varten rakennettiin luukku talon päätyyn. Ullakon eristämistöitä silmällä pitäen jätimme vielä tässä vaiheessa sisäkaton höyrynsulkukankaaseen aukon, jotta eristystyö voitaisiin tehdä sisäkautta.
Jotta talon nurkissa esillä olevat hirsien päät eivät olisi säälle alttiina, rakennettiin niiden suojaksi kotelot. Kotelot kiinnitettiin kiinteästi seiniin yläpäästään ja niiden alapäähän tehtiin liukumekanismi, jotta ne pääsevät liikkumaan alaspäin hirsirakenteiden painuessa.
Talon pintakäsittelyksi olimme valinneet rautavihtrillin, joka keinotekoisesti kelottaa puupinnat ja antaa samalla homesuojan puulle. Rautavihtrilli eli rautasulfaatti aiheuttaa kemiallisen reaktion, joka estää homehtumista. Sitä onkin käytetty perinteisesti punamultamaalien homeenestoaineena. Rautavihtrilli ei myöskään muodosta hengittämätöntä kalvoa hirren pintaan, eikä vaadi uusintakäsittelyjä.
Vihtrillikäsittelyä varten vuokrasimme talon pitkillä sivuilla edelleen olevien hack-telineiden lisäksi kevyen ja helposti siirreltävän alumiinitelineen, joka helpotti suuresti talon päätyjen käsittelyä. Hieman pelkäsimme, kuinka vihtrilli tarttuu höylättyn, pintasolukoltaan varsin suljettuun puupintaan. Pelko osoittautui turhaksi, vaikkakin käsittelyn seurauksena tapahtuva puun värin muutos eteni eri tahtiin hirsipinnoilla kuin esimerkiksi paneli- ja vuorilautapinnoilla. Pienen järkytyksen aiheutti sade, joka pressutetulta katolta valui talon sivuilla oleville rakennustelineille, ja niiltä roiskui talon seinille. Vihtrillikäsitelty pinta tummenee veden vaikutuksesta, ja näin ollen seinillä ja räystäillä oli siellä täällä tummia valumajälkiä. Käsittelimme seiniä tämän jälkeen vedellä, mikä sai värieron tasoittumaan ja myös valumajäljet häipymään varsin mukavasti. Sinänsä tasaista tai homogeenista pintaa emme väriin tavoittelekaan, vaan pinta saa olla elävän näköinen. Nyt sitten vain toivotaan, että vihtrillikäsitellyt pinnat ajan myötä saavuttavat kauniin harmaan värin.
Rakennustöiden ohessa huomasimme, että talvi alkoi vihdoinkin taittua kevääksi. Jäät sulivat järvestä huhtikuun alussa, pitäen kaunista helisevää ääntä.
