Sivut

24. toukokuuta 2016

28 Sisätöitä

Sisällä talossa työt etenivät alapohjan eristetilaa korottavien lattiavasojen asentamisella makuuhuoneisiin, sekä olohuoneeseen. Näin saatiin 20 cm lisää, ja yhteensä 40 cm eristetilaa alapohjaan. Levyeristeiden (Hunton Flex) asentamisen jälkeen lattioihin laitettiin höyrynsulkukankaat (Intello), jonka päälle asennettiin vielä lattiavasoihin 32 mm koolausrimat sähkövetoja varten. Tähän lattian koolaustilaan vedettiin sähköt pattereille ja lattiarajan pistorasioille, sekä data- ja antennikaapelit. Patterien sähköjohtoja varten hirsiseiniin myös työstettiin pattereiden kohdalle johtourat, jotta lautalattian alta seinälle nousevat johdot jäisivät kauniisti jalkalistan taakse piiloon. Lattian sähkökoolaustilaan laitoimme vielä ulkoseinien vieriä kiertämään 30 mm paksut pellavaeristematot (Isolina), jotta ulkoseinistä mahdollisesti hohkaava kylmä ei johtuisi sähkökoolaustilaan ja siten lautalattian alle. Lattian lisäksi myös sisäkattoon vedettiin sähköt makuuhuoneiden osalta.



















Sähkövedot päätimme toteuttaa putkitettuina, ja vain hirsiseiniin tehdyissä pystyporauksissa kulkevat kaapelit kulkevat ilman suojaputkea. Putkitettuina toteutetut sähkövedot on ainakin teoriassa mahdollista uusia helpommin, sillä uudet johtimet/kaapelit voidaan asentaa putkiin vanhojen tilalle rakenteita avaamatta. Valokatkaisijat ja muut kuin lattianrajassa olevat pistorasiat halusimme toteuttaa upotettuina, ja niitä varten porasimme upotukset rasiaporalla. Sisäkaton kautta ulkovalaisimille ja valokatkaisijoille kulkevat sähköjohdot vedettiin hirsien pystyporauksien läpi paikalleen käyttäen apuna omatekoista koukkua ja sähkömiehemme meille lainaksi jättämää vaijeria. Hieman näpertelyä tämä vaati, sillä johtojen vieminen hirsiporaukseen ja sieltä ulos (höyrynsulun alapuolella) edellyttää sähköjohdon tekevän kaksi varsin tiukkaa mutkaa - yhden porauksen yläpäässä ja yhden porauksen alapäässä. Osassa porauksia vaijeri sujahti porauksen läpi ongelmitta, mutta osaan jouduttiin porauksen yläpäästä ensin tiputtamaan langan päässä oleva mutteri, joka koukulla kalastettiin porauksen alapäästä ulos. Mutterin kiinnityslankaan sitten kiinnitettiin porauksen alapäässä vaijeri, joka langan avulla vedettiin porauksen yläpäästä ulos. Nyt vaijeriin saatiin vihdoin kiinni sähkökaapeli, joka vaijerilla vedettiin porauksen läpi. Lopulta kaikki kaapelit olivat kauniisti paikallaan. Asennuksellisesti helpompi vaihtoehto olisi ollut vetää sähköputket höyrynsulun läpi ullakolle ja sieltä sitten kaapelit yläkautta hirsien porauksiin, mutta a) emme olleet vakuuttuneita tämän asennustavan määräystenmukaisuudesta, kun sähkövedot ullakkotilassa joutuisivat kulkemaan eristeiden sisällä, emmekä b) halunneet rikkoa höyrynsulkua jokaisen hirsiporauksen kohdalta. Myöskään pinta-asennusvaihtoehtoon emme olleet ihastuneita, sillä halusimme sähköihin liittyvien toteutuksien olevan mahdollisimman huomaamattomat.

Sähköjen toteutukseen liittyi mielenkiintoinen haaste. Koska kattopaneelit tulevat meillä samansuuntaisesti kattoristikoiden alapaarteen kanssa, emme voineet tehdä perinteistä ristiinkoolausta, jossa villoja tukeva harvalaudoitus ja niiden alapuolelle tuleva korotusrima, johon paneeli kiinnitetään, menisivät keskenään ristikkäin. Toteutimmekin pohdinnan ja erinäisten keskustelujen jälkeen sisäkattorakenteen siten, että joka toisen harvalaudan (k600) alapintaan kiinnitetään koolausrima (k300). Tällöin sähköt vedetään poikittaissiirtymissä harvalaudoituksen ja höyrynsulun välissä tai sitten koolausrimaa pitää tarpeen tullen loveta sähköjä varten. Syksyllä sähkötöitä tontillamme tehnyt urakoitsija oli tästä sitä mieltä, ettei sisäkattoomme tulevia sähkövetoja voisi toteuttaa putkitettuina ilman höyrynsulun rikkoutumista, ja että ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi toteuttaa sähköt muovivaippaisella mmj-kaapelilla. Näin toteutettuina sähkövetoja ei sitten kuitenkaan voisi tarvittaessa uusia kuin paneelikattorakenteet purkamalla tai näkyviin jäävinä pintavetoina. Hän ei myöskään innostunut ajatuksesta uittaa sisäkattoon tulevia sähkövetoja hirsien pystyporauksiin höyrynsulun alapuolella. Suurta vastustusta aiheutti myös visiomme hirsiseinään upotetuista valokatkaisijoista ja pistorasioista. Kaiken kaikkiaan syntyi vaikutelma, että sähkövetojen tekeminen olisi suunnittelemallamme tavalla vähintään epämiellyttävää ja puolimahdotonta.

Koskapa emme itse ole sähköalan ihmisiä ja halusimme tietää, onko tilanne niin katastrofaalinen kuin olimme saaneet kuulla, pyysimme toisen sähköurakoitsijan katsomaan tilannetta ja sisäkattomme toteutusta. Katsottuaan sisäkattototeutuksemme ja sähköille tehdyt poraukset läpi hän totesi, ettei tilanteessa ollut mitään ihmeellistä - tämä sai sähkötoteutuksille povattujen ongelmien meille aiheuttamat sydämentykytykset rauhoittumaan. Lopulta sähköt toteutettiin yhteistyössä hänen kanssaan, ja ainakin pienempiin huoneisiin tämä sujui ongelmitta. Ehkäpä mahdolliset haasteet sitten odottavat isomman eteinen/olohuone/keittiö/kylpyhuone tilan sähkötoteutuksissa...

Ikkunoiden sisävuorilautojen paikkoja mallaillessa huomattiin ongelma ylävuorilautojen asentamisen osalta. Pihlan ikkunoihin tehtaalla valmiiksi työstettyjen Biobe-korvausilmaventtiiliaukkojen yläpuolelle oli jätetty vain olematon kaistale karmia - niin olematon, ettei ylävuorilautaa voisi siihen kiinnittää. Ikkunan yläpuolella olevaan hirsiseinään ylävuorilautaa puolestaan ei voinut kiinnittää, sillä seinän pitää hirsien painuessa päästä liukumaan alaspäin ylävuorilaudan takana. Ylävuorilautaa täytyikin siis tuoda alemmas, ja tämä puolestaan vaati vuorilaudan loveamista korvausilmaventtiilin takia. Seuraavaksi huomasimme, ettei ylävuorilautaa voinut tuoda niin alas, että sen alareuna olisi ollut korvausilmaventtiilin alareunan kanssa samalla tasolla - tällöin ylävuorilauta olisi estänyt osassa ikkunoita olevien tuuletusikkunoiden aukeamisen. Ratkaisuksi jäi loveta ylävuorilauta ulottumaan korvausilmaventtiilin puoliväliin. Talotoimittajalta ei tällaisista asioista tullut minkäänlaisia detalji/rakennekuvia, mitä ihmettelimme. Niiden kautta ehkä olisi jo talotehtaalla havaittu, että ikkunoiden osalta muutama muutos olisi paikallaan vuorilautojen asentamista silmällä pitäen.

Ikkunavuorilaudat käsiteltiin Auron kovapuuöljyllä. Ennen vuorilautojen asentamista paikalleen tarkastimme vielä ikkunoiden pellavaeristetilanteen, lisäsimme tarvittaessa eristettä, ja teippasimme ikkunatiivistysteipit kiinni ikkunakarmeista karapuihin (ikkunoiden pystysivut, Contega SL), ikkunakarmeista hirsiseinään (ikkunoiden vaakasivut, Contega SL), ja vielä karapuista hirsiseinään (Tescon No1).

Nyt saimme vihdoin myös rakennettua ullakolle kattoristikoihin tukeutuvan, ja sinne pysyvästi jäävän kulkusillan, joka helpottaisi siellä tehtäviä sähkö- ja ilmanvaihtoasennustöitä, ja myös myöhempää puhalluseristeiden laittoa. Luonnollisesti kulkusilta tulisi olemaan rakentamisprojektin jälkeenkin ahkerassa käytössä, kun ullakkotilaa käytäisiin säännöllisesti tarkastamassa. Aiemmin kulkusiltaa ei oltu haluttu vielä rakentaa, jottei se olisi ullakon levyeristeiden asentamisen tiellä.
Oppi: Jos urakoitsija sanoo asiakkaan toivoman asian olevan mahdoton, tekemätön paikka, tai muuten vain idioottimainen, kysy mielipiteitä myös toisilta urakoitsijoilta tai asiantuntijoilta. Joskus asiakkaan toivoman asian leimaaminen hankalaksi tai mahdottomaksi ja siihen liittyvä protestointi on vain tapa saada asiakas valitsemaan urakoitsijan itsensä, syystä tai toisesta, haluama toteutustapa.