Talomme alapohjan muutoin ollessa pilariperustainen, vasat + tuulensuojalevy + puukuitueristerakenteinen, on talomme kylpyhuoneen ja takan alle tehty betonivalu harkkosokkeliperustuksen päälle. Betonivalu on toteutettu metallisen liittolevyn päälle tehtynä niin sanottuna liittolaattarakenteena, ja näin ollen metallinen liittolevy on kylpyhuoneen ja takan kohdalla lattian alin ja uloin rakenne. Metallisen liittolevyn takia betonilaatta ei pääse kuivumaan alaspäin, vaan vain suuntiin, joissa liittolevyä ei ole. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että laatta kuivuu lähinnä ylöspäin. Halusimmekin varmistaa, että valu varmasti on kuiva ennen kuin sen päälle aletaan laittamaan solumuovieristeitä ja lisävaluja.
Betonivalumme oli tehty marraskuun alussa, ja vaikka sen päälle oli laitettu pressu sadesuojaksi, ja varmistuttu, että ilma pääsee kiertämään pressun ja valun välissä, ja vaikka valuajankohdasta oli jo melkein 6 kk, ei varmuutta valun kuivuudesta ilman kosteusmittausta olisi. Mitä enemmän asiaan tutustui, sitä useammin törmäsi faktaan, että betonivalujen kuivumisnopeuden osalta usein toistuvat peukalosäännöt 1 cm tai 1,5 cm viikossa pitävät paikkansa lähinnä ihanneolosuhteissa.
Teimme taloon sisälle liittolaatta-alueen ympärille seinät rakennusmuovista, ja tähän muovilla erotettuun tilaan laitoimme lämpöpuhaltimet ja kondenssikuivaimen. Lämpöpuhaltimilla pidimme sisäilman lämpötilaa noin 20 asteessa, sillä lämmin ilma pystyisi sitomaan kylmää ilmaa enemmän betonista mahdollisesti haihtuvaa kosteutta. Kondenssikuivaimen tehtävänä sitten oli erottaa kosteus ilmasta ja ottaa se talteen säiliöön. Seurasimme sisätilan suhteellista ilmankosteutta, joka aluksi oli noin 55 % ja laski pian noin 40 % tuntumaan. Vettä kertyi ilmankuivaimeen vain muutaman ensimmäisen vuorokauden aikana, minkä jälkeen säiliön pohjalta löytyi tarkistusten yhteydessä vain pieni vesitilkka.
Betonin kosteusmittaus tehtiin toukokuun puolivälissä porareikämittauksena
Jykevä Palvelut Oy:n toimesta. Ensin betonilaattaan porattiin kaksi reikää kolmeen eri paikkaan, kussakin kahdelle eri syvyydelle. Reikiin asennettiin mittausputket, joista betonin suhteellisen kosteuden mittaus tehtiin kolmen vuorokauden päästä. Porareikämittausprosessia on hyvin kuvattu blogissa "
Sitä saa mitä tulee". Onneksemme saimme todeta, että betonilaatan suhteellinen kosteus oli 15 mm syvyydessä kaikissa mittauspaikoissa alle 55 %, ja 70 mm syvydessäkin enimmillään vain 65,3 %. Näin ollen alitimme kirkkaasti pinnoituskuivan rajaksi asetetun 90 %.
