Sivut

24. toukokuuta 2016

29 Lautagate ja muita risuja talotoimittajalle

Olemme tässä blogissa halunneet pitää talotoimittajaamme Finnlamellia koskevan keskustelun diskreettinä. Matkan varrella on talotoimittajan kanssa tullut vastaan jos jonkinlaisia haasteita ja huomautuksen aiheita, mutta aina niistä on päästy tavalla tai toisella yli, vaikka aika lailla jumppaamista se onkin vaatinut. Ymmärrämme, että talotoimituksissa tulee virheitä, kuten inhimillisessä toiminnassa yleensä. Mutta sitä emme ymmärrä, että ongelmatilanteiden ratkaisemisessa ei talotoimittajan asenne ole kohdallaan, vaan asiakas on lähtökohtaisesti väärässä. Raksahommien edetessä lautalattioiden ja kattopaneeleiden asennukseen ylittyi sietokynnys talotoimittajamme toimintaa kohtaan lopullisesti.

Aloitetaan lautalattioista. Lautanippu tuli rakennuspaikallemme talotoimittajan kakkostoimituksessa helatorstaina. Kakkostoimitukseen oli lattialautojen lisäksi niputettu myös muuta sisäverhoustavaraa, kuten kattopaneelit. Lattialaudat oli pakattu valolta suojaan läpinäkymättömään suojamuoviin, jota ohjeiden mukaan ei tullut ennen lautalattian asentamista avata. Aloitellessaan lattian asentamista kirvesmiehemme avasi suojamuovit lautanipun päästä ja hämmästyi, kun nipusta tuli yksi toisensa jälkeen noin 90 cm pitkää lautaa, ja lisäksi myös jonkin verran hieman yli metrisiä lautoja. Ihmetellen hän päätti lykätä lautalattian asentamisen aloittamista ja odottaa meidän tuloamme työmaalle. Saavuttuamme paikalle avasimme yhdessä suojamuovit paremmin, jotta pääsisimme katsomaan tilannetta tarkemmin. Tyrmistyksemme voi sanoa olleen suuri.


















Lautanipun laidoille oli kerätty pidempää, tosin pituudeltaan vaihtelevaa lautaa. Lautanipun keskusta sen sijaan oli täytetty silpulla, jotka oli kiinnitetty toisiinsa päätypontein. Jokaikinen lauta oli omanmittaisensa, lyhimmät noin 90 cm pitkiä, ja suurin osa laudoista oli alle kaksimetrisiä. Myös osa aluksi pitkiltä vaikuttaneista reunalaudoista oli tällaista päätypontein yhdisteltyä lyhempää lautaa. Rahtikirjassa tai pinon päällä ei tietoa lautojen pituudesta ollut, ja suojamuovien päältä kokeiltuna laudat olivat tuntuneet pitkiltä. Luonnollisestikaan myöskään kauppakirjassamme ei ollut mainintaa siitä, että lattialaudat toimitetaan vaihtelevamittaisena, joka lauta omanpituisenaan, lyhimmillään 90 cm pitkänä.

Taloja ja talopaketteja kymmeniä vuosia pystyttänyt kirvesmiehemme ja rakennustyömaita useita vuosikymmeniä valvonut rakennusmestarimme eivät koskaan aiemmin olleet törmänneet tämänkaltaiseen huijaukseen. Molemmat totesivat, että joskus on työmaalla tullut vastaan lyhempää lattialautaa, mutta tällöinkin kyseessä on ollut vakiomittainen, esim. 150 cm pitkä lautatavara. Tällaisella vakiomittaisella laudalla saataisiin vielä aikaiseksi kaunis lopputulos, ja lautojen väliset saumat olisi hyvä rytmittää järkeväksi kuvioksi, toisin kuin epämääräisen pituisella silpulla.

Soitimmekin talotoimittajamme myyjälle, jonka kanssa olemme taloamme koskevat neuvottelut aikanaan käyneet. Hän ei ainakaan myöntänyt tietävänsä, että toimitukseemme mukaan sisällytetty lautalattia olisi laadultaan sellaista, mitä pihallamme nyt seisoi. Tiedustelimmekin, mitä nyt tehdään: seisotetaanko työmaata ja laitetaan nippu Finnlamellille vaihtoon, vai laudoitettaisiinko pienempien huoneiden lattiat nipussa olevalla pidemmällä tavaralla ja loput palautettaisiin Finnlamellille. Silppulautaa emme lattiaamme joka tapauksessa asentaisi. Myyjän ohje oli aloittaa asennus pienistä huoneista pidemmällä laudalla, jotta työmaan seisokilta ja siitä aiheutuvilta lisäkustannuksilta vältyttäisiin. Hän myös ohjasi ratkomaan ongelmaa talotehtaan kanssa. Näin sitten teimmekin.


Mestarimme sekä kirvesmiehemme tekivät tilanteesta saman diagnoosin: talotoimittajamme on toimittanut meille lattialautaa, joka on tehty määrämittaiseksi työstettyjen lautojen hukkapaloista. Näin lattialautamateriaalien toimittaja pääsee nollahävikkiin, talotoimittaja säästää rahaa, ja onneton asiakas sitten saa pihalleen hukkapalanipun. Jos talotoimittaja ei yhtään ajattele mainettaan ja jatkomyyntiä, kannattaa sen tällaista vedätystä toki yrittää, sillä rakennuskiireiden keskellä painiva asiakas todennäköisesti pahimmillaan vain haukkuu toimittajan, minkä jälkeen joko tyytyy asentamaan kirjavan hukkapalalattian tai hankkii korvaavat laudat muualta. Harva jaksaisi asiasta enempää talotoimittajan kanssa vääntää, kun työmaan aikataulu ja budjetti painavat päälle.

Laitoimme asiasta sähköpostia talotehtaalle. Ymmärrystä asiaan ei herunut, vain perusteluja siitä, kuinka lattialaudat ovat laadutettuja, ja kuinka muut asiakkaat ovat saaneet lattiansa hyvin tehtyä. Meidän kannaltamme relevanttia ei luonnollisesti ole, ovatko muut asiakkaat saaneet lattiansa tehtyä. Keskeistä on, että meitä ei ole asiakkaina missään vaiheessa Finnlamellin taholta informoitu, että talotoimitukseemme sisällytetyt lattialaudat eivät ole vakiomittaisia, vaan jokaikinen lauta on eri mittainen, lautatavaran ollessa suurimmalta osin alle kaksimetristä, usein jopa vain 90 cm pituista. Sanomattakin on selvää, että jos olisimme lattialautojen laadusta ennen ostopäätöksen tekemistä kuulleet, emme luonnollisestikaan olisi niitä talotoimitukseen sisällyttäneet, vaan hankkineet ne muualta. Myös rakentamista ja hyvää rakennustapaa ohjaavia RT-kortteja tarkastellessa voitiin todeta, että meille toimitettu lautamateriaali poikkeaa merkittävästi lattialaudoille ja höylätylle puutavaralle annetuista yleisistä pituuksista (RT 82-10582, RT 21-10978). Kuluttajansuojalakiin ja hyviin tapoihin perustuen voisi siis olettaa, että talotoimittaja asiantuntija-asemassa toimiessaan olisi antanut kuluttaja-asiakkaalle tiedon näin merkittävästä asiasta.

Saatuamme pienten huoneiden lattiat laudoitettua suojasimme lautanipun alkuperäiseen pakkaukseensa. Nyt nippu odottaa pihallamme talotoimittajan päätöstä siitä, toimittavatko he uuden materiaalin tilalle, vai korvaavatko he uuden lautatavaran hankinnan meille. Epätoivotuin vaihtoehto on, että asiasta saadaan vääntää kuluttajariitalautakunnan kautta. Talotoimittajan vastaukselle olemme asettaneet määräajan, jotta työmaalla seisokin sijaan päästäisiin pian lattialaudoitusten kanssa eteenpäin.

Samaan aikaan lattialautojen kanssa oli suunniteltu asennettavaksi myös talotoimittajalta tulleet sisäkattopaneelit. Paneeliasennusta aloitellessa ja paneelinipun suojamuovit avattaessa huomattiin, että paneelit on toimitettu 4170 (mm) pitkinä. Jälleen ihmettelimme yhdessä kirvesmiehemme kanssa tilannetta: tällainen mitta ei ollut optimaalinen mihinkään talon huoneista (huoneiden mitat 3005, 2263, 8500). Samaa paneelia olisi valmistajalla ollut saatavana myös kuhunkin huoneeseen järkevässä pituudessa. Nyt huoneissa joko jäisi runsaasti hukkaa tai sitten pieniinkin huoneeseen jouduttaisiin tekemään jatkoskohtia vain talotoimittajan suunnittelun puutteen takia.

Otimme asiasta sähköpostilla yhteyttä talotehtaaseen, samalla kun esitimme huomautuksemme lattialaudoista. Esitimme, että tarvitsisimme noin 100 euron arvosta lisää paneelia, sillä menekkilaskelman tehtyämme oli nähtävissä, ettei toimitettu paneelimäärä riittäisi, jos haluaisimme pieniin huoneisiin katot ilman jatkossaumoja, ja jos emme isommassa tilassa käyttäisi katossa pienimpiäkin jämäpaloja. Tehtaan kanta oli jälleen selkeä: sopimuksessamme ei lue, että paneeli toimitettaisiin määrämittaisena. Paneeli on päätypontattua, ja tulisi asentaa aloittamalla seuraava paneelirivi aina edellisestä paneelirivistä ylijääneellä palasella. Lisäksi todettiin, että meille on toimitettu varastossa olevaa paneelimittaa, joka yleisimmin on juuri tuo meille toimitettu 4170.

Kun vastausta hetken mietti, saattoi vain ihmetellä, onko talotoimittaja edes nähnyt tarpeelliseksi vilkaista toimittamansa talon piirustuksia ja mittoja, tai ymmärtänyt alkuperäistä kysymystämme. Toiminta ei varsinaisesti heijasta talotoimittajan verkkosivuilta löytyviä kuvauksia "Periaatteemme on yksilöllinen suunnittelu ja joustava toimitus" tai "Uskomme yksilölliseen palveluun ja yhteistyöhön". Paneelin asentaminen talotoimittajan vaatimalla tavalla 417 cm paneelilaudasta tarkoittaisi, että 850 cm pitkässä olohuone/eteinen/keittiö -tilassa paneelia jäisi rivin päähän ensin 16 cm pätkä, seuraavassa rivissä 32 cm pätkä, kolmannessa 48 cm pätkä jne. Pienimmässä, pituudeltaan 226 cm huoneessa puolestaan tällainen asennustapa tarkoittaa pääpiirteittäin sitä, että joka toinen paneelirivi olisi ehjä ja joka toisessa liitoskohta heittelisi lähellä seinää tai katon keskilinjan tuntumassa, milloin mitenkin, jokainen eri paikassa, noin 35 cm porrastaen. Paikoin ei tällä menetelmällä edes joka toiseen riviin tulisi ehjää lautaa tai sitten tulisi kaksi ehjää lautaa peräkkäin. Selvää on, että vaatimus jatkaa paneeleita 35 cm tai 16 cm porrastuksella on silkkaa yrittämisen puutetta ja ymmärtämättömyyttä talotoimittajan osalta.

Keskustelimme asiasta kirvesmiehemme kanssa joka kertoi, että hänen asentamissaan kohteissa yleinen käytäntö on ollut, että talotoimittaja toimittaa paneelit kuhunkin huoneeseen soveltuvina mittoina, jolloin pienempiin huoneisiin saadaan kukin paneelirivi yhdestä ehjästä laudasta ja isommissa huoneissa tarpeen mukaan useammasta paneelilaudasta jatkamisperiaatteella. Kyse ei ole määrämittaisesta huoneen pituuteen valmiiksi leikatusta tavarasta, vaan lähimmästä soveltuvasta tuotemitasta, joka työmaalla katkaistaan oikeaan pituuteen. Kun talotoimitukseen kuuluvien paneeleiden mitta sovitetaan toimitetun talon huonemittoihin, ei kattoon tule pientä pätkää tai tolkutonta määrää saumoja, jotka ovat villisti siellä täällä ympäri kattoa. Tällä menetelmällä saavutetaan hyvä ulkonäkö ja minimaalinen hukka samanaikaisesti. Mutta se vaatii, että talotoimittaja katsoo toimittamansa talon piirustuksia materiaalitoimitusta suunnitellessaan. Äkkiseltään luulisi tämän olevan normaalikäytäntö, mutta ilmeisesti kyseessä on kuitenkin asia, joka tulisi kirjata sopimukseen talokauppoja tehtäessä.

Samassa reklamaatiopostissa käsiteltiin myös muita puutteita, kuten pieneläinverkkoa, jonka myyjä oli tarjousneuvotteluja sähköpostitse käydessämme luvannut asennettavan katon tuuletusrakenteisiin. Talotehtaan kanta oli, että myyjä hoitaa lupaamansa asian tavalla tai toisella, ja meidän tehtävämme olisi hoitaa asia myyjän kanssa. Myyjän mukaan puolestaan verkko oli luvattu vain huopakaton yhteydessä toimitettavaksi ja tästä löytyisi mustaa valkoisella. Mietimme, oliko tässä kohtaa mennyt rakennuskohteet sekaisin, sillä emme olleet missään vaiheessa keskustelleet huopakatteesta talomme katemateriaalina. Konesaumakatteen vaihtoehtona oli neuvotteluissa ollut vain profiilipeltikate, joka tiputettiin pois myyjän suositellessa oikeaa konesaumattua peltikatetta. Nämä näkyvät selvästi sähköposteissa ja tarjousdokumenteissa, joten pyysimmekin nyt sitten nähtäväksemme asiakirjaa, jossa puhuttaisiin huopakatteesta talotoimituksemme yhteydessä, ja johon talotoimittaja perusti kielteisen kantansa. Toisena puolustuksena talotoimittajan puolelta esitettiin, että räystäänaluslaudoitus (lautojen välissä noin 8 mm leveät, koko kattovasavälin mittaiset raot) pitää eläimet loitolla. Kuitenkin räystäiden pitkillä sivuilla kulkee koko kattolappeen mitalta 3 cm raot alimman räystäänaluslaudan ja räystäsrakenteen välissä. Hiiriverkkojen silmäkoon ollessa 6 mm x 6 mm, on selvää, ettei 3 cm rako paljon hidastaisi hiirulaisen menoa. Lopulta talotehtaalta ohjattiin meitä viemään asia kuluttajariitalautakuntaan.


















Ikävän pieneläinverkkoasiasta tekee se, että jyrsijäongelma on rakennuspaikkamme ympäristössä suuri. Oman lisähaasteensa muodostavat pienet lepakot, vesisiipat, joita alueella pyörii ja jotka tykkäävät tulla talojen rakenteisiin. Molempiin asioihin ehdimme törmätä uuden talon paikalta puretun vanhan talon aikana. Jälkikäteen ei pieneläinverkkoja räystäsrakenteiden suojaan saa laitettua ilman kattorakenteiden purkamista tai uusien räystäänaluslautojen asentamista.