Noin kuusi tuntia kestäneessä kartoituksessa tehtiin lukuisia rakenneavauksia kattoon, seiniin ja lattiaan, ja näistä otettiin useita näytteitä laboratorioanalyysia varten. Tällainen kartoitus on siis hyvin erilainen kuin tavanomainen asuntokaupoissa käytettävä kuntoarvio, joka tehdään aistinvaraisesti, rakenteita rikkomatta, ja mahdollisesti pintakosteusmittaria käyttäen. Avatuista rakenteista nähtiin, että sekä ylä- ja alapohjassa oli kosteusvaurioita. Seinien osalta tilanne ei aistinvaraisesti näyttänyt yhtä pahalta, mutta hyvältä ei niidenkään tilanne vaikuttanut. Höyrynsulut osoittautuivat puutteellisiksi ja epäjatkuviksi niin seinien, kuin ylä- ja alapohjan osalta. Tämä itsessään oli rakennusvirhe, koska nyt sisäilman kosteus pääsi eristevilloihin ja rakenteissa olevat epäpuhtaudet puolestaan pääsivät suoraan sisäilmaan. Päivä oli uuvuttava ja jäimme odottelemaan laboratorioanalyysien sekä kartoitusraportin valmistumista.
Heti kosteusvaurioepäilyjen syksyllä herättyä olimme tiedottaneet myyjää sähköpostilla tilanteesta, mutta nyt asiasta tuli tehdä virallinen reklamaatio. Reklamaation aiheeksi laitettiin kosteuvaurioepäilyjen lisäksi kiinteistön vesi- ja jätevesijärjestelmien laittomuudet. Reklamaation rahamäärällinen arvo tulisi tarkentumaan, kun kuntokartoituksen tulokset ja lupa-asiat selviäisivät.
Ikävältä tuntui, että myyjä oli epäilemättä ollut tietoinen rakennuksen kosteusongelmista. Taloa oli tuuletettu esittelyiden aikana pitäen molemmat ulko-ovet auki, kohteeseen jätettiin irtaimistoa, eikä vapaa-ajan asunnolla oltu kuuden omistusvuoden aikana myyjän omien sanojen mukaan juurikaan vietetty aikaa kalliista remonteista huolimatta. Talossa olleen hajunkin myyjä nyt kertoi huomanneensa, muttei maininnut siitä meille ennen kauppaa mitään. Lisäksi kartoituksen aikana havaittiin, että vinossa sisäkatossa piipun juurella olleet vuotojäljet oli maalattu piiloon ja peitetty panelilla, jonka voisi luulla toimittavan listan virkaa. Vuotojäljet oli väistämättä huomattu, kun myyjät olivat uusineet rakennuksen huopakatteen aluskatteineen ja maalanneet kattopanelit. Kun esittelyssä olimme kysyneet syytä katon uusimiselle, ei mitään vuotoja myyjän mukaan ollut ollut. Myyjä jopa oli kirjallisesti kertonut, että tämän takia eristeitäkään ei oltu yläpohjasta kattoremontin yhteydessä vaihdettu. Myös alapohjarakenteiden kunnnosta oli varmasti tullut myyjälle tieto silloin, kun kylpyhuone oli lattiarakenteita myöten uusittu ja vesi- ja jätevesijärjestelmien asennuksia alapohjaan tehty.
Tammikuun lopulla valmistuneet laboratorioanalyysit osoittivat, että lisäeristetyt hirsiseinät, vinot sisäkatot ja lattia alapohjineen olivat kosteusvaurioituneita, ja niissä oli analyysien mukaan ”vahva viite vauriosta”. Tieto toimitettiin kuntokartoittajan toimesta myös myyjälle.
Itse kuntokartoitusraporttia korjaussuosituksineen odoteltiin helmikuun lopulle. Raportti oli karua luettavaa - korjauskustannuksiksi arvioitiin yli 90 000 euroa. Tästä summasta, joka vielä korjaustöiden myötä selviävien vaurioiden laajuuden seurauksena voisi ylittyä merkittävästi, puuttuivat edelleen laittomia jäte- ja harmaavesijärjestelmiä sekä kylpyhuonetta koskevat toimenpiteet, koska nämä epäselvyydet rajattiin kuntokartoituksen ulkopuolelle. Summasta puuttuivat lisäksi maanmuokkaustyöt, jotka olisi tehtävä ennen rakennuksen alapohjan korjaamista. Korjattaviksi listattiin:
- Yläpohja, josta lämmöneristeet, levytykset, paneloinnit jne. uusitaan ja kantavat rakenteet tarkastetaan ja tarpeen mukaan höylätään/uusitaan.
- Hirsiset ulkoseinät, joiden osalta panelointi, höyrynsulut ja lisäeristys puretaan, seinät höylätään 5-10 mm, paneloidaan uusiksi, ja lisäeristetään hirren ulkopuolelta riskirakenteen poistamiseksi.
- Alapohja, jonka osalta lautalattia, höyrysulut, eristeet ja puurakenteet uusitaan kokonaisuudessaan mukaanlukien kantavat rakenteet, ryömintätilan maa-aines imetään pois ja laitetaan tilalle lecasora.
Oppi 1: Jokaisen on hyvä tutustua käsitteeseen ”riskirakenne”. Riskirakenteet ovat vaurioitumisherkkiä rakennetyyppejä. Näitä rakenteita on hyvä tarkkailla ja uutta asuntoa hankkiessa ne on hyvä tutkia. Eri vuosikymmeninä rakennetuissa omakoti- ja kerrostaloissa on omat tyypilliset rakenneratkaisunsa ja näin ollen ongelmakohtansa. Näistä löytyy havainnollinen esitys Hometalkoot-sivustolta.
Oppi 2: Omakotitalon rakenteiden tarkastamiseen ja huoltamiseen löytyy hyvät opasvideot, joiden avulla myös asuntokaupoista haaveileva voi myynnissä olevia kohteita tarkastella.
Oppi 3: Erityisesti, jos kosteus/mikrobivaurioiden osalta on mahdollista päätyä asuntokauppariitaan, vaatii rakennusten kosteusvaurioiden selvittäminen aistinvaraisen tarkastelun lisäksi näytteenottoa. Kuntotutkimusprosessia kuvataan esimerkiksi Ympäristöoppaassa.
Oppi 4: Kosteus/mikrobivaurioiden kartoittamisen yhteydessä tulee arvioida, ovatko vauriot korjattavissa ja kannattaako siihen ylipäänsä ryhtyä. Kartoitusta tekemään onkin hyvä valita taho, joka tekee myös korjaussuunnittelua. Korjaukseen ryhtyvän tulee välttää biosidien eli mikrobien torjunta-aineiden käyttöä. Nämä käsittelyt ovat ihmiselle haitallisia, eivät juurikaan tehoa myrkkyjä tuottaviin homeisiin.
