Sivut

10. elokuuta 2016

35 Lattiasta kattoon

Harkkoseinien pintakäsittelyhaasteiden ohessa valmistelimme eteisen, keittiön ja olohuoneen muodostavan ison tilan lattioiden tekemistä tiivistämällä kylpyhuoneen ja takan alla olevan, liittolaatalle tehdyn valu+eriste+pintavalu-alapohjarakenteen ja puurakenteisen alapohjan rajapintaa. Liittolaattarakenne on riskialttein kohta alapohjassamme, emmekä välttämättä enää toteuttaisi tällaista rakennetta, jos ikinä rakentaisimme uudelleen. Puurakenteisen alapohjan ja liittopellillä lepäävän alapohjarakenteen rajapinnasta on vaikeaa saada tiivis, ja aina on riski, että liittopellin päällä oleva alempi betonivalu kylmänä rakenteena "hikoilee", ja aiheuttaa näin ollen ongelmia ympäröivissä puurakenteisissa. Tätä riskiä pyrimme hallitsemaan erottamalla liittopellin päällä olevan alapohjarakenteen muusta alapohjasta bitumikaistalla, joka liimattiin tiiviisti kiinni uretaanivaahdolla. Bitumia vasten, puurakenteisen alapohjan puolelle laitoimme vielä tiiviisti solukumia ja/tai Finnfoam solumuovieristelevyt, jotta puukuituinen eriste ja lattiavasat eivät olisi suoraan kosketuksissa bituminkaan kanssa. Hirsirakenteisen ulkoseinän ja liittolaattarakenteisen alapohjan välinen rako oli luonnollisesti jouduttu tiivistämään jo ennen kylpyhuoneen seinien muurausta.

























Tämän jälkeen alapohjatöitä jatkettiin ylemmän lattiavasakerroksen asentamisella kylpyhuoneen ja takan ympärille. Muutoin vasat olikin isoon tilaan jo aiemmin asennettu, mutta liittolaatan ympärille ne haluttiin asentaa vasta, kun laatalla olevien takan ja kylpyhuoneen valut ja muuraukset ovat valmiit. Näin puurakenteisen alapohjan ja liittolaattarakenteisen alapohjan rajapinnasta saatiin tiiviimpi. Vasoituksen valmistuttua laitettiin paikalleen viimeinen 20 cm kerros eristeitä. Vihdoin 40 cm paksu eristekerroksemme oli valmis! Takan kohdalla eristäminen tehtiin Finnfoam-levyillä. Alapohjan höyrynsulkujen ja sähkökoolausten asentamisen jälkeen sähkömiehet tulivat tekemään loput lattiaan ja kattoon tulevat sähkövedot.














































Kuten aiemmin olemme kirjoittaneet, talotoimittajaltamme talokaupan osana tulleet lattialaudat osoittautuivat sekamittaiseksi silpuksi. Lattiatöiden eteenpäinsaattamiseksi olimmekin pyytäneet tarjouksia korvaavasta, vakiomittaisesta lautatavarasta useista eri paikoista. Parhaan tarjouksen saimme Leo Koskinen Oy:ltä Keravalta. Tavara saapui ajallaan ja hyvin suojattuna. Kaikki näytti siis hyvältä. Lautojen asentamisen alettua kuitenkin huomattiin, että laudat eivät millään menneet pontteihin. Mitkään voimat ja työkalut eivät auttaneet, ja kolmen lautarivin ja usean ärräpään jälkeen oli Rouva S:n pakko ottaa puhelin käteen, ja alkaa selvittämään tilannetta. Näytti siltä, että lautoihin työstetty urospontti yksinkertaisesti oli liian iso naarasponttiin nähden, eivätkä ne näin ollen loksahtaneet yhteen.

Lautatavarat valmistanut E.T. Listat ei vastannut soittoihin, ja ehkäpä heinäkuun lomakausi oli huono ajankohta tavoitella ketään. Seuraavaksi tavoiteltu Leo Koskisen edustaja kuitenkin alkoi ystävällisesti selvittämään asiaa. Muutaman puhelun jälkeen todettiin, että uusi lautakuorma lähtisi E.T. Listoilta jo samana iltana ja saapuisi meille mahdollisimman nopeasti. Korvaavana toimitettava lautatavara olisi kuitenkin pidempää, kuin alunperin tilaamamme, joten joutuisimme suunnittelemaan lattialautojen jaksotuksen uudelleen. Emme edes tästä ehtineet mainita, kun tavaraa jo luvattiin tulevan tilaamamme määrää enemmän. Olimme tästä palvelusta kiitollisia ja häkeltyneitä. Talotoimittajamme Finnlamelli ei ollut vastaavaan palvelutasoon yrittänyt tai yltänyt missään vaiheessa, vaikka heiltä sentään oli ostettu euromääräisesti suurella summalla, kokonainen talo säältä-suojaan-asennuksineen.

























Koska lattialaudoitus jouduttiin keskeyttämään alkumetreille, päätettiin kolmen hiellä ja tuskalla aikaan saadun lautarivin purkutyön jälkeen siirtyä ison tilan katon panelointiin. Katon osalta Rouva S halusi ensin tarkistaa, ettei katon höyrynsulkukangasta oltu vaurioitettu sähkövetoja vedettäessä. Näin erityisesti, koska sähköfirman asentajista nuorempi vielä harjoittelussa oleva oli vaikuttanut liikeissään hieman ronskilta. Ikäväksemme jouduimme huomaamaan, että muutamassa paikassa oli huolimattomasti tehdyillä sähkötöillä vaurioitettu höyrynsulkua. Asia oli onneksi helppo korjata höyrynsulkuteipillä. Samalla laitettiin läpivientikaulukset ullakolle höyrynsulun läpi meneville sähköputkille/kaapeleille, tiivistettiin loput hirsiporauksiin menevät sähköviennit, ja teipattiin umpeen ullakolle vielä höyrynsulussa auki ollut aukko.

























Panelointi sujui joutuisasti neljän hengen voimin, kahden seistessä telineillä paneeleita kiinnittämässä, yhden operoidessa sirkkeliä, ja yhden kuljettaessa materiaalia sirkkeliltä kattoon kiinnitettäväksi. Sirkkeliä operoinut Rouva S kävi samalla läpi paneeleita ja lajitteli niitä. Osassa paneeleita oli vaurioita, läpi meneviä halkeamia, näkyviin jääviä oksalohkeamia ja oksanreikiä. Vaikka tällaisia vikoja ei sallita terveoksaisen kuusipaneelin laatuvaatimuksissa (RT 21-10978), yritettiin tällaisetkin paneelit hyödyntää terveiltä osin, sillä talotoimittaja oli toimittanut paneeleita niukasti. Myös makuuhuoneiden paneloinnista yli jääneet paneelipalaset hyödynnettiin mahdollisuuksien mukaan ison tilan katon paneloinnissa. Lopputulemana oli, että paneeleita jäi yli vain pari kokonaista. Ne eivät "ihan" riittäisi vielä paneloimatta olevan vaatehuoneen kattoon, vaan edessä olisi rautakauppakeikka.

























E.T. Listojen toimittamat uudet lattialaudat saapuivat puhelua seuranneena päivänä. Ison tilan kattopaneloinnin valmistuttua pääsimmekin heti testailemaan, kuinka uusien lautojen asennus sujuu. Oikeastaan olimme testanneet tätä jo ennen kuin lautakuorma purettiin rekasta: avasimme yhden paketin rekassa, ja testasimme, menevätkö uuden toimituksen laudat pontteihin ongelmitta. Ja nehän menivät, joten uskalsimme toivoa, että kolmas kerta lautojen kanssa todella onnistaisi.



Helpotukseksemme työ sujui uusilla laudoilla helposti. Sirkkelöinnin lomassa Rouva S jälleen lajitteli lautoja ja valikoi, mikä lauta hyödynnetään mitenkin. Laudoissa oli jonkin verran oksalohkeamia tai muita rosoja ja tällaiset laudat laitettiin omaan pinoon, ja tarpeen mukaan niistä hyödynnettiin toinen pää, tai ne sijoitettiin kiinteiden kaapistojen alle piiloon meneviin paikkoihin. Monissa laudoissa oli myös punaista merkkiväriä lähellä laudan päätä. Väriä hiottiin varovasti hienolla hiontavillalla pois, jotta nähtiin, lähteekö väri ylipäänsä siististi irti, ja voidaanko lautaa näin ollen kokonaisena hyödyntää. Koska materiaalia oli enemmän kuin riittävästi, voitiin ongelmallisimmat laudat suosiolla jättää hyödyntämättä.

Lattialautojen paikalleen saamisen jälkeen haettiin vielä pieni erä paneelia rautakaupasta ja laitettiin myös vaatehuoneen katto paikalleen. Paneelikaton ja lattialautojen myötä taloprojekti tuntui ottaneen aimo harppauksen eteenpäin, ja samalla unelma hirsitalosta tuntui tulevan aina vain konkreettisemmaksi. Ehkä tässä oikeasti voisi joku päivä asuakin...